SLIDER

Millaista on matkustaa seisten intialaisessa junassa?

Lähdimme ystäväni kanssa Hampiin seikkailulle pariksi päiväksi pienet reput selässä ilman paluulippuja. Kevyet kantamukset ja kevyt mieli, kuuluu sanonta. Olimme ajatelleet, että hankimme paluuliput vasta Hampissa, mutta kaikki bussit olivat jo tietenkin täynnä. Oli vielä toinenkin vaihtoehto. Juna. 

HAMPI - HOSPET
Hyppäämme aamuyöllä viideltä riksan kyytiin, joka vie meidät Hospettiin juna-asemalle. Matka kestää noin tunnin ja maksaa 800 rupiaa/10€. Matkan aikana voi ihmetellä kyläläisiä, jotka kyykkivät aamutarpeillaan pellon reunustoilla ja jännittää ajaako riksa tiellä nukkuvien koirien ja lehmien päälle.


HOSPET - MADGAO
Ostamme junaliput Madgaoon kolmannesta luokasta 120 rupiaa/1,60€/hlö, koska muissa matkustusluokissa on jo täyttä. Juna pysähtyy asemalle vain hetkeksi ja se liikkuu jo, kun hyppäämme pienet reput selässämme avonaisesta oviaukosta kohti tiivistä ihmismassaa, joka alkaa pikkuhiljaa liikkua ja tehdä tilaa uusille matkustajille. Isoilla rinkoilla junaan ei olisi ollut mitään asiaa. 350 km matka kestää noin 8 tuntia ja 3. luokassa joutuu todennäköisesti seistä koko matkan. Me matkustamme kaksi tuntia täydessä junassa välillä oviaukossa nauttien maisemista ja välillä seisten keskellä vaunua.




Vaikka juna on täynnä ihmiset ovat ystävällisiä ja rauhallisia ja antavat tietä, kun joku pyrkii ohitse. Minäkin seison keskellä vaunua tyynenä ja rauhallisena. Siinä seisoessani huomaan pitkästä aikaa, että olen vahva, rohkea ja tasapainossa. Olen kokonainen. Vanha stressaantunut Laura olisi jo aikaa sitten hermostunut, ahdistunut ja hajonnut palasiksi keskelle junan lattiaa.


Kun tajuamme, että istumapaikoista on turha haaveilla päätämme koettaa onneamme ja siirrymme 2. luokan vaunuun, jossa on hieman väljempää. Saamme jäädä vaunuun, kun maksamme 120 rupiaa lisää. Omia paikkoja emme toki saa täydestä vaunusta, joten istumme "hattuhyllyllä", jonkun sängyllä. Tilaa on sen verran, että mahdumme makoilemaan vuorotellen. Lämpötila junassa kohoaa neljäänkymppiin, mutta tarjoilu onneksi pelaa. Käytävällä myydään chai teetä, vettä ja ruokaa edulliseen hintaan. Aina pimeään tunneliin sukeltaessamme matkustajat aloittavat pahojen henkien karkoittamisen huutamalla ja mölyämällä. Minua hymyilyttää.




Juna saapuu jarrut kirskuen Madgaon asemalle ja ihmismassa työntyy ulos junasta. Kotiin on vielä hieman matkaa.

MADGAO JUNA-ASEMA - BUSSIASEMA
Otamme riksan Madgaon juna-asemalta bussiasemalle. Matka on muutaman kilometrin mittainen ja maksaa noin. 150 rupiaa/2€/riksa. Mielestämme ylihintaista.

MADGAO - BANJIM
Madgaosta pääsee Banjimiin bussilla noin puolessa tunnissa ja matka maksaa 40 rupiaa/0,50€/hlö.

BANJIM - MORJIM
Ystäväni mies hakee meidät autolla Banjimista ja istuimme vielä tunnin tokkuraisina auton takapenkillä, kunnes olemme vihdoin Goalla, Morjimissa. 14 tunnin paluumatka on päättynyt.

Olin aina ajatellut etten koskaan halua matkustaa Intiassa junalla kolmannessa luokassa. Olinhan nähnyt telkkarista, kuinka älytöntä reissaaminen sillipurkissa on. Rataverkosto ja junat ovat todella vanhoja ja tämän takia matkaaminen vie myös paljon aikaa. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että sain tuon kokemuksen. Juna-matka oli yksi Intian seikkailun ehdottomia kohokohtia!

Millaisia kokemuksia sinulla on Intian junamatkoista?

2 kommenttia

  1. Intiasta ei ole kokemusta, mutta hauska lukea sun juttua. Haave olis kulkea Venäjän läpi 3.s luokassa. Viime vuonna menin Kutna Horasta Prahaan 2.luokan lipulla ja seisomiseksihan se meni. Matka kesti tunnin, mutta onnistuin löytää hyvän nojailumestan mutkasta, jonka jälkeen vaunu vaihtuu toiseen. Junamatkailu on kivaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trans siperian junareissu olisi kyllä huikea kokemus. Toivottavasti löydämme itsemme jonain päivänä sieltä.

      Poista

© Matka maailman ympäri 80 vuodessa • Theme by Maira G.