Olimme jo Suomesta käsin varanneet meille yhdeksi päiväksi vuokra-auton, jotta pääsisimme omin päin käymään olympialaisten suorituspaikoilla. Sarajevossahan järjestettiin talviolympialaiset vuonna 1984, 8 vuotta ennen piiritystä.

Meidän automatka alkoi jännittävästi, kun poliisi pysäytti meidät jo parin ajokilometrin jälkeen ylinopeuden takia. Onneksi selvisimme pelkällä huomautuksella. Poliiseja näkyy liikenteessä suhteellisen paljon ja nopeusrajoituskylttejä ei ole joka risteyksessä. Tarkkana saa siis olla. 

Matkalla mäkihyppytorneille näimme raunioituneen hotelli Igmanin, jossa yöpyi olympialaisten aikana julkkiksia ja poliitikkoja. Myöhemmin hotelli toimi mahdollisesti myös serbiarmeijan tukikohtana. Sodan loppupuolella rakennus tuhottiin melkein kokonaan. Meitä on aina kiinnostanut raunioituneet ja hylätyt rakennukset ja pakkohan hotelliinkin oli päästä tutustumaan lähemmin. Pimeä parkkihalli, tyhjät hissikuilut ja ränsistyneet rappuset saivat niskavillat pystyyn. Karmivaa, varsinkin siksi ettei paikalla ollut ketään muita.



 Houkutteleva uima-allas


 Parkkihalli


   Hotellin sisääntulo



 Parvekenäkymiä


 Hissit epäkunnossa!

Oli myös mielenkiintoista käydä katsomassa mäkihyppytornia, josta hypännyt Matti Nykänen voitti kultaa. Utti kävi myös fiilistelemässä palkintokorokkeella. Myöhemmin selvisi että koroketta on käytetty sodan aikana myös teloituspaikkana.