Khao Sokista löytyy pieni luolatemppeli, jossa asustaa myös pieni apinalauma. Tiesin paikasta etukäteen ja päätin yllättää muun perheen. Sovin kuljettajan kanssa missä meidät jätetään kyydistä. Arvailu takapenkillä kävi kuumana. "Mennäänkö me katsomaan norsujen kylpemistä?", "Jos se on joku tylsä museo, niin mä en ainakaan tuu!".

Ei ollut museo vaan ystävällisiä apinoita, jotka ottivat varovasti kontaktia. Ne olivat varuillaan, mutta kuitenkin niin rohkeita että tulivat lähelle, kun rauhassa oli paikallaan. Apinat eivät olleet agressiivisia, varastelevia tai ilkeitä, kuten sukulaisensa isoissa turistikeskittymissä. 

Ruoan antamista villieläimille en pidä hyvänä ajatuksena ettei eläimien luonnollinen saalistuskyky katoa, mutta meillä sattui olemaan vesipullo, johon apinat kiinnittivät huomion. 

Lähietäisyydeltä ihmettelimme tyttöjen kanssa sitä kuinka samanlaiset sormet ja korvat meillä on apinoiden kanssa. Apinoiden kasvojen ilmeitä on myös ihmeellistä seurata. Ne ovat niin inhimillisiä.