Mittari junan sisällä näyttää + 40 astetta ja seisova ilma saa paidan selkämyksen tarrautumaan kiinni ihoon ja hengittäminen tuntuu raskaalta. Kun juna nytkähtää liikkeelle raikasta ilmaa työntyy pikkuhiljaa ikkunoista sisälle ja sisälämpötila alkaa laskea kohti siedettävää. Edessä on kahdentoista tunnin yöjunamatka Odessasta Kiovaan.






Sijaamme itse vuoteemme ja asetumme makuulle 60 cm leveisiin peteihimme. Kartanlukijani asentaa minulle lasten turvavaljaat yläsängyn reunalle, etten kierähdä yöllä alas junan lattialle. Siippani nukkuu turvallisesti alapetissä.




4 euron lippuun sisältyy kasvopyyhe, petivaatteet, patja ja muhkea tyyny, jolle on mukava laskea pää.


Katson haikeana naapuripöytien aamupalatarjontaa. Erilaisia leipiä, hehkuvan punaisia ja mehukkaita tomaatteja, kurkkua, leivoksia...Tuoreena vaimona olen pakannut retkikunnalle banaaneja, suolapähkinöitä ja suklaapatukoita. Junaemäntä tarjoilee tujakkaa mustaa teetä, jonka makua on pakko loiventaa sokerilla.




Tiedätkö miltä junan vessa haisee 12 tunnin matkan jälkeen?