Siellä ne meidän kullannuput viime talvena loikoilivat ilmastoidussa hotellihuoneessa ja katsoivat Netflixiä. Kyllä pisti välillä vihaksi, kunnes tajusin, että käpylehmäaika on yksinkertaisesti takana päin. Leikin tilalle on tullut elektroniikka.
Lapset saavat välillä rentoutua sarjojen ja musiikkivideoiden parissa siinä missä itse rentoudun kirjoittamalla ja lukemalla. Ei kukaan jaksa uida ja olla auringossa koko aikaa. Ja kyllähän me yhdessä uitiin, ajettiin skoottereilla, naurettiin, nautittiin toistemme seurasta, juteltiin, pelattiin korteilla paskahousua ja ihmeteltiin apinoita, jotka tulivat vierailulle mökkimme terassille.
Kun suunnittelimme tämän talven matkaa, mietin hetken tosissani, että lapset jäävät nyt Suomen pakkaseen värjöttelemään, kun itse nautin auringosta. Minähän en maksa siitä, että tytöt lähtevät toiselle puolelle maailmaa puhelimiaan tuijottamaan. Tulin kuitenkin järkiini. Meillähän on aina ollut mukavaa yhdessä.
Matkustaminen on lapselle rikkaus, sillä he oppivat, kuinka maailma toimii oman kotikaupungin ulkopuolella. Lisäksi saan laatuaikaa 15-vuotiaani kanssa, joka ei kotioloissa juurikaan seurastani enää piittaa. Nämä ovat viimeisiä vuosia, kun matkustamme nelistään. Kohta neitien matkaseuraksi valikoituu mieluummin poikaystävät ja tyttöporukat.
Tämä kohta on kuitenkin suosikkini: kullannuppumme joutuvat reissussa somelomalle, sillä vietämme viisi yötä telttaillen Omanin vuorilla, aavikolla ja rannoilla. Ilman wifi-yhteyttä.
Viime talvena huomasin ensimmäisen kerran, että tytöt puhuivat siitä, että he arvostavat Suomen ruokia, siisteyttä ja viileämpää ilmastoa. On hienoa nähdä, että he kiinnittävät eroihin huomiota ja osaavat arvostaa kotimaataan. Joskus pitää matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Auts, mikä klisee, mutta pitää paikkansa.
Meillä on matkoilla se periaate, että lennolla saa käyttää kännykkää niin paljon kuin sielu sietää, mutta kohteessa lasten kännykät ovat käyttökiellosassa. Ei me vanhemmatkaa kännyköitä käytetä matkoilla muuhun kuin matkavinkkien, aukioloaikojen ja ruokapaikkojen tsekkaamiseen ja ihan satunnaiseen uutisten lukemiseen. Toistaiseksi tämä periaate on toiminut hyvin ja yllättävästi lapset ovat keksineet tekemistä kuitenkin.
VastaaPoistaHienoa, että olette saaneet käyttökiellon toimimaan. Meidän perheessä ei toimisi totaalinen kännykkäkielto, kun itsekkin tarvitsen puhelinta mm. kuvien käsittelyyn.
PoistaMatkustelen tyttäreni (nyt 14v) kanssa ja puhelimen käytölle olen asettanut sellaisen rajoituksen, että kun ollaan liikkuvassa liikennevälineessä, katsellaan maisemia, ihmisiä ja näkymiä, eikä olla puhelimella.
VastaaPoistaPitkän päivän jälkeen saa tehdä mitä huvittaa.
Meillä on aikalailla sama homma. Iltaisin on itsekkin kiva katsoa puhelimelta juttuja ja eihän sitä koko päivää tosiaan jaksa uida ja touhuta.
PoistaMeillä ollaan aika hyvin osattu olla ilman kännyköitä lomalla, yleensä iltaisin hotellihuoneella ollaan kaikki päivitelty someen päivän kuulumisia jne. Ja tuo on kyllä aivan totta, että lapset/nuoret oppivat kiinnittämään huomiota erilaisiin asioihin, kun näkevät maailmaa vähän oman kotikylän ulkopuolellakin.
VastaaPoistaHeh, niin muuten luulin minäkin kun tytöt olivat siinä 15-16 vuotiaita, että viimeisiä yhteisiä lomia viedään. Mutta voin kertoa, että kelpaa se mamman maksama loma vähän vanhemmillekin lapsille. :D Nyt vain valitettava tosiasia on se, että kun tytöt on aikuisiällä, ei mamman kukkaro tahdo kestää enää viikon mittaisia lomamatkoja koko köörille, niitä omia tuloja kun ei opiskelijatyttösillä vielä niin kauheasti ole.
Apua! Olin ihan varma, että kohta loppuu yhteiset reissut, mutta kyllähän tosiaan ilmaiset matkat kiinnostaa. Täytyy sopia joku diili, että neiditkin säästävät osan matkakassaa.
PoistaKyllä ne vanhemmatkin lapset vielä mukaan tulevat jos kohde on mieleinen ja sitten kun tulee lapsenlapsia niin lastenhoitoapu kelpaa mieluusti. Meillä teini voi vapaasti iltaisin viettää aikaansa netissä, päivisin retkeillään.
VastaaPoistaEn tiedä miten olinkin ajatellut, että kohta yhteiset reissut loppuu. Pitäisi olla tosiaan reissussa joka päivälle aktiviteettejä, niin silloin luonnollisesti puhelimella ollaan vain illalla. Jos taas aikuiset haluaisivat löhöillä paikallaan pari päivää, niin siinä kohtaa nuoriso tarttuu herkemmin puhelimeen.
PoistaSomelomaa pitäis koittaa kyllä ihan itsekin! Mä oon varmaan ihan yhtä ärsyttävä nelikymppinen kuin sun teinit, I need help! ��
VastaaPoistaTäytyy sanoa, että odotan itsekkin innolla viiden päivän roadtrippiä ja netittömyyttä. Tekee varmasti hyvää!
PoistaNetittömyys autiomaassa kuulostaa todella hehkeältä! Minulla ei ole lapsia, mutta rajoitan omaa netin/puhelimen käyttöäni nykyään niin matkoilla kuin kotiarjessakin. Ja P.S. Tätini seikkailee perheineen yhä kerran vuoteen, vaikka lapset ylittivät täysi-ikäisyyden jo vuosia sitten - poikaystävätkin ovat silloin tällöin matkassa mukana. ^_^
VastaaPoistaMinäkin poistin Facebookin sovelluksen puhelimesta, jotta kuluttaisin vähemmän aikaa netissä ja se kyllä auttoi. :)
PoistaSometauko tekee hyvää niin lapsille kuin aikuisille. Pääasia, että molempia koskevat samat säännöt. Lentokoneessa ja iltaisin päivän puuhastelun jälkeen puhelimen käyttö ok, mutta itseä ärsyttäisi datailu kesken maisemien ihastelun. Ja heh, nuo ilmaiset matkat takuulla kiinnostavat vielä joskus :D
VastaaPoistaMielenkiinnolla odotan roadtrippiä ja sometaukoa. Kuinka tytöt reagoivat ja löytyykö luovuus uudelleen. Siellä on ainakin hiekkaa johon kaivautua, jos ei muuta keksi.
PoistaMatkailu avartaa :) Hyvä että ovat huomanneet ja osaa arvostaa tiettyjä asioita.
VastaaPoistaJa mahtava että pääsevät/malttavat lähteä vielä reissuun, kohta tosiaan jää mielummin kotiin tai lähtee reissailemaan omalla porukalla. Sometauko menee varmaan kyllä ihan huomaamatta tommosessa paikassa, kuulostaa ihan mielettömän upealle:viisi yötä telttaillen Omanin vuorilla, aavikolla ja rannoilla.
Jos ne haluukin jäädä pois kun ei oo nettii niin mä voin kyllä lähtee tilalle ����
Ihanaa perhelomaa teille!!
Kiitos Mimmu! Odotan kyllä jännittyneenä, kun pääsee hieman erikoisemmalle reissulle.
PoistaMielenkiintoista lukea matkustelusta vähän isompien lasten kanssa - meillä on vaan yksi lapsi (kohta 3v) ja olenkin miettinyt, että minkähänlaista se on sitten muutamien vuosien päästä. Toistaiseksi neiti on ollut hyvää ja iloista matkaseuraa :) Joskus pelkään, että hän alkaa ottaa matkustelun itsestäänselvyytenä, eikä arvostaisi sitä samalla tavalla kuin äiti ja isä. Itse kun ei ole lapsena paljon perheen kanssa Suomen kylpylöitä kauemmas matkusteltu, niin mahdollisuus vierailla mitä upeimmissa maisemissa ja kulttuureissa on vaan itselle niin suuri kiitollisuuden aihe! Vaikka itse sen eteen saakin työtä tehdä ja muista arjen luksusasioista tinkiä :D
VastaaPoistaToivon, että lapsemme osaavat arvostaa saamiaan kokemuksia tulevaisuudessa. Nyt he ovat sen ikäisiä, etteivät ehkä osaa osoittaa kiitollisuutta kovin hyvin :)
Poista